torstai 16. syyskuuta 2010

se on romanttinen hölmö

Tänään jouduin tilanteeseen, jossa istuin pyöreän pöydän ääressä pienessä huoneessa ja metrin päässä minusta istui kolme sellaista poikaa, joiden vierestä olen joskus herännyt. Huoneessa oli yhteensä neljä poikaa (ja muutama tyttö) eli osumatarkkuus oli aika hyvä joskaan ei täydellinen. Olin onneksi ehtinyt valmistautua tilanteeseen, mutten silti tiedä, olivatko kaikki näkemäni virnuilut pelkkää mielikuvitusta.

Junassa näin sellaisen suloisen vaalean sotkutukkaisen pojan, jonka näin viimeksi viime lauantaina. Silloin se auttoi minua kauppakassien kanssa ja hymyili nätisti. Kääntyi vielä katsomaan, kun lähti juna-aseman alla olevassa tunnelissa toiseen suuntaan. Hätkähdin vähän, kun tunnistin sen, mutta sitten se hymyili niin kauniisti että hymyilin takaisin.

Kotiovella olin kaivamassa avainta laukun pohjalta, kun ovesta pölähti ulos alakerran suloinen naapurinpoika, sanoi että älä suotta kaiva ja hymyili sekin. Ennen tässä talossa kukaan ei puhunut toiselleen.

Tänään tai voi olla että se oli eilen näin Kaivopihan kirjapinoja tutkimassa yhden toisen suloisen vaalean pojan, joka matkustaa minun kanssani usein junissa. Sillä on liian trendikkäät lasit ja kauniita tatuointeja käsivarsissa. Meinasin mennä sanomaan sille moi, mutta eihän se ole sopivaa. (Tänään näin kyllä Unicafen jonossa yhdet sinunkaupat. Tuli hyvä mieli, vaikkei kukaan kysynytkään minun nimeäni.)

En sentään nähnyt sitä kaunista miestä, jonka näin kerran Kuningassoundissa ja toisen kerran Flow'ssa. Päätin, että menen puhumaan sille, kun näen sen kolmannen kerran. Vaikka mikä olisi.

Joskus kun teen kotona jotain vähän noloa, käyn vaikka vessassa ovi auki, mietin: mitä jos täällä sittenkin on joku toinen? Jos minun elämässäni, minun kodissani onkin joku toinen ja minä vain unohdin sen tai en ole huomannut. Muttei ketään koskaan ole. Ja viime yönäkin vähän kipeänä ja levottomana mietin, miten hyvältä tuntuisi vain kömpiä jonkun syliin nyt. Olen palannut juurilleni.

(Tässä olisi varmaan ollut ihan tarpeeksi materiaalia yhteen paljastustehtävään...)

5 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Mä en ikinä näe noin paljoa suloisia poikia yhden päivän aikana!

Tiina kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
kujalla kirjoitti...

Voi pojat! Ja iso kiitos myös tosta tuoreemmasta postauksesta. Sait hymyilemään!

Riikka kirjoitti...

tiina en mäkään yleensä! siksi olinkin eilen niin pähkinöinä. tänään en taas nähnyt yhtään.

ei kestä anna, sulla onkin kaunis hymy.

kujalla kirjoitti...

<3