Katsoin eilen Prinsessa-elokuvan, jossa mielisairauksia hoidettiin sähkösokeilla, malarialla, lobotomialla. Yöllä näin unta, jossa jouduin suureen leikkaukseen. Nenäni (suurempi ja terävämpi kuin todellisuudessa) leikattiin irti ja sitten vielä puoliksi, molemmista puoliskoista kaivettiin esiin oranssinpunaista hyhmää. Nenä tikattiin kyllä takaisin päähän ja ylähuuli alahuuleen kiinni. En muista, mitä leikkauksella haluttiin hoitaa, mutta vasta operaation jälkeen kuulin samanlaiset sanat kuin elokuvassa: "Leikkauksia ei enää suositella, peruuttamattomat tulokset ovat osoittautuneet liian ristiriitaisiksi."
Unessakin jouduin pakokauhun valtaan ja koko päivän olen aistinut epämääräisen kivun ja kuvotuksen. Hengittäminen tuntuu raskaalta ja vaivalloiselta.
Ehkä veltto olo tulee vain pahoista unista. Ehkä pieni elämä riittää taas huomenna.
4 kommenttia:
Toivottavasti nyt on jo paremmin! Ite oon kans huomannu, että unet on viime aikoina saanu mut ihan sekasin. Ne on väkeviä ja jää mieleen koko seuraavaksi päiväksi. Välillä ne myös enteilee ikäviä asioita, mut suurimman osan ajasta on kai vaan valmistautumista, kaiken varalta. Tsemiä!
on vähän paremmin, vaikka viime yönäkin näin niin levottomia unia, etten jaksanut mennä aamujoogaan. mun zen on nyt vähän epätasapainossa, on joitain asioita, jotka ei oo erityisellä tavalla huonosti mut nyppii kuitenkin vähän. ja mun nenään on tänäänkin vähän sattunut, toivottavasti se mielikuva ainakin haalistuu pian...
Hrrr tollaset mielikuvat on inhottavia... Tiedän fiiliksen. Joogata voi vaan sillon, kun aidosti siltä tuntuu, niitäkin aamuja onneksi tulee! Ja koska se zen nyt näysin tasapainossa olis? Tule nauttimaan lauantaina kaakkua ja kahvia, voidaan yrittää fiksaa zeniä?
musta joogata pitäis just silloinkin, kun ei ihan tunnu siltä. koska joogaamisen jälkeen aina tuntuu paremmalta.
mä en ehdi siihen kahviaikaan, oon kuuteen asti itikses duunissa. mut saatan tulla sit vähän myöhemmin, jos en oo täysin kuollut.
Lähetä kommentti