perjantai 21. syyskuuta 2012

juoksevat päivät

Olen ajatellut kirjoittaa siitä, miten yhtenä päivänä olin sellainen tyttö, joka viiletti ympäri kaupunkia sillä poikien polkupyörällä, Hiawatha-saappaisiin ja äidin vanhaan ponchoon pukeutuneena. Toisena päivänä olin se tyttö, joka pukee vihreän maihinnousutakin ja haluaa pelastaa koko maailman. Se tyttö, joka ihastuu jokaiseen maailman nappisilmäiseen mieheen. Se tyttö, joka tahtoisi ottaa syliin jokaisen lastenkotipojan ja sanoa, että sinä kelpaat. Se aatteen puolesta palavasilmäinen tai se näkymätön, sivustakatsova.

Mutta päivät juoksevat ohi. Tänään unohdin syödäkin.

Ei kommentteja: