Luin kahvitauolla uutta Annaa, jossa oli juttu naisesta, joka ei halunnut enää olla jäykkä. Ajattelin: ehkä minäkin olen sellainen, ehkä minäkin näiden sanojen jälkeen vapaudun!
Nainen kuvaa ystäväänsä, itsensä täydellistä kääntöpuolta:
"Opiskeluaikoina ystävystyin sattumalta ihmisen kanssa, jota tosiaan ei jäykkyys vaivannut. Hän oli täysi vastakohtani - koheltajatyyppi, joka joi liikaa, heräili vääristä sängyistä ja rakastui usein ja vaikeasti."
Aha, okei. Ei sitte.
2 kommenttia:
Ihana. Sait hyvälle tuulelle. :)
hyvä :). kyllä tää vähän itseäkin hymyilytti.
Lähetä kommentti