Ajoittain haaveilen siitä, että minusta vielä jonain päivänä tulee upea nainen. Sellainen, jonka perään käännytään katsomaan kadulla. Sellainen, jota teinipojat salaa ihailevat täydessä lähijunassa sen sijaan, että ne jättävät täysin huomiotta niin kuin kaikki virkamiehen näköiset, kymmenen vuotta vanhentuneet naiset kuuluukin jättää.
Mutta aamulla ennen joogatuntia en taaskaan jaksa meikata. Kuka oikeasti meikkaa ennen joogatuntia? Ja tajuan, minusta ei koskaan tule sellaista naista. Minä en meikkaa ennen joogatunteja. Minä en välitä, jos hierojapojan käsistä pyyhkiytyy öljyä minun niskahiuksiini. Minulla ei ole yksiäkään ehjiä sukkahousuja ja korkokenkiinkin laitan pakkasella villasukat, petikiharat piilotan villamyssyn alle.
Mutta sellainen tyttö minä olen, joka vieläkin järjestää lusikkalaatikkoon HAArukat VEItset LUsikat.
9 kommenttia:
Niin minustakin piti tulla upea nainen ;)
Voi että! Just tänään kun menin ennen duunia salille, ni mietin et miten jotkut mimmit jaksaa meikata salille tullakseen ku kello oli kuitenki jotain kuus aamulla? Mäkin aina välillä haaveilen, että musta tulis upea nainen, mut ehkä upeanki voi määritellä monella tapaa. Aina välillä mä tunnen olevani upee mennessäni baariin pipo päässä ja lenkkarit jalassa.
Ja mäkin järjestän lusikkalaatikon ihan samalla tavalla. Haaveita haaveita.
Tietääpä ainakin miten laittaa haarukat, veitset ja lusikat :D.
Se on joka kerta kamala shokki kun menee kylään tai paikkaan, jossa aterimet eivät olekkaan haaveilussa. Sekoittaa koko systeemin ja järkyttää vähän tasapainoa.
Mun mielestä olet upea nainen jo. Joogatuntia ennen ei kuulu meikata, koska jooga on zeniä ja sujut olemista oman itsensä kanssa. Siellä ollaan tyytyväisiä jokaseen kohtaan omassa kropassa, joka ei toimi niin kuin "pitäis".
Iso kiitos yöjunaseurasta, upea nainen! :)
<3
Zsuzsi, alan epäillä, että olen löytänyt sielunsiskoni. Mulla on yksi punainen hame, jossa tulee aina sellainen olo, että on upea nainen. Perjantaina laitoin sen päälle, punaista kynsilakkaa ja huulipunaa, kävelin maailmaan ja olin upea. Onneksi on päiviä, jolloin sekin on mahdollista.
Anna, mä en meikkaa myöskään silloin, kun meen aamulla steppiin tai zumbaan tai salille tai lenkille tai ees lähikauppaan. Viime viikolla menin lounastreffeille yhden ihanan pojan kanssa, enkä laittanut ripsiväriä, koska se oli hukassa (vaikka ensin meinasin vaan soittaa ja valehdella, etten pääse...). Laitoin minihameen ja korkokengät. Sitä paitsi kiitos, säkin oot upee.
Ja te muut, ihanaa, että muutkin on haaveilussa, niin kuin NN sanoi. Ihanaa, et järkytytte vähän pienistä asioista ja voitte kuitenkin mennä baariin pipossa ja tennareissa ja olla upeita. Kiitos.
mä en oo koskaan kuullutkaan koko haaveilusta. nyt on pakko mennä katsomaan onko laatikossa haaveilu.. olikin vain haaluvei.
kanttuvei. mä en enää muista mistä opin ton, mut se iski tietysti tällaiseen runosieluun ja oli pakko järkkää noin, vaikka aluksi se ei ollut musta yhtään luonteva järjestys. mun veljen mielestä koko haaveilu on ihan pöljä ja kun se asui täällä, meilläkin oli vaan epämääräinen kasa aterimia.
Lähetä kommentti