perjantai 1. helmikuuta 2013

hauras luja

Mistä sen tietää, milloin itseään pitää haastaa ja milloin silittää myötäkarvaan? Mistä sen tietää, onko ihminen hauras vai luja?

Miksi ensin on kirkas ja sädehtivä ja sitten joku yksi, yksittäinen sana iskee kuin tulenhehkuinen piikki tai teroitettu veitsi?

Milloin oppii seisomaan tukevilla jaloilla, pää pystyssä, vahvana kuin leikkaamaton kallio vai oppiiko milloinkaan? Milloin oppii hyväksymään, ettei konttaaminenkaan tee sen vähemmäksi?

Miten sen oppii, että on lupa nauraa ja lupa itkeä, vaikka molempia yhtä aikaa tai yhtäkkiä vaihtaa toisesta toiseen? Miten sen oppii, ettei aina ole pakko, kumpaakaan?

Mistä sen tietää? Hauras vai luja?

Ei kommentteja: