Jos osaisi tarttua siihen, joka on lähellä. Tässä. Vaikka se ei olekaan niin kuin kuvittelin. Unohtaisi ne täydelliset tummasilmäiset pojat, joista ei koskaan tule mitään. Jos osaisi päästää irti toisista ja pitää kiinni toisista. Olisiko siinä onnea?
Lapsena kun olin ihastunut, kuvittelin aina, miltä se poika näyttäisi alttarilla, tummassa puvussa, kukka napinlävessä. Vuosiin en ole haaveillut mistään kermakakkuhäistä ja silti se typerä kuvaa nousee mieleeni ja jos siihen ei sovi, hämäännyn vähän. Vaikka oikeastaan haluaisin korkeintaan sellaisen miehen, joka karkaisi minun kanssani maistraattiin eikä kerrottaisi kenellekään. Jos nyt sitäkään.
On niin pirun vaikeaa luottaa siihen, mikä tuntuu helpolta.
2 kommenttia:
Viimeistä lausetta itsekin ihmettelin yhdeksän kuukautta sitten. Enkä ole katunut, että heittäydyin ja testasin, että kuinka pitkälle helppo hyvä olo kantaa (eli kantaako pidemmälle kuin ne eivät kovin pitkälle kantaneet, liiankin tutuksi tulleet epähyväolohulluudet). Tähän asti on kantanut, tänäänkin kantaa. Nyt on hyvä, ja haluan että näin on ja näin on hyvä myös vuoden ja kahdenkin päästä :)
Alttarimielikuva on aika hassu ajatus. Jos se tilanne joskus tässä perheessä koittaa, niin ollaan kyllä aika paljon vanhempia kuin nyt. Silti mä nään itseni juuri näissä mitoissa, tämänhetkisellä tyylitajullani koristautuneena, ja pojan yhtä poikamaisena mitä se on nytkin. Siniset silmät, vaaleat luonnonkiharat ja se kaikista ihanin virne päällä hihittämässä maistraatissa pukeutuneena ehkä juuri ja juuri kauluspaitaan. Joku varmaan ajattelee, etten sitten vain osaa kuvitella tulevaisuuttani juuri tämän pojan kanssa, mutta asia on kyllä ihan toisinpäin. Tämä hetki itsessään on niin hyvä, ettei ole tarvetta haaveilla parannusehdotuksista. Kuvapohja täydentyy jollain todellisella lapsuuden sadun sijaan. Parasta.
Kielioppi ei ole ystäväni tänään. Ehkä sen ei aina tarvitsekaan olla. Sinä sen sijaan olet, ja siksi tämän kirjoitin. Kuva on sun, saat piirtää sen itse, mutta toivon että se tie siihen on helppo. Ja onnellinen, huomattavasti enemmän onnellinen kuin palava. <3
<3 tuli taas itku sun sanoista. vastaan jotain tähdellisempää vielä.
Lähetä kommentti