en koskaan kuvitellut, että voisin olla tällainen
että pystyisin näihin sanoihin
ja tekoihin joiden takana en tahdo seisoa
en halunnut tietää olevani tällainen
näin kiero
ja itsekäs
en halunnut nähdä peilistä tätä kuvaa
itkuisia silmiä
joiden takana ei olekaan oikeaa surua
en halunnut tietää
että pystyn valehtelemaan
päin naamaa
en halunnut kuulla
miten paljon huolta voin tuottaa
aikuisena, muka
osaan tehdä virheitä
mutten tiennyt että näin hyvin
ja näin paljon
2 kommenttia:
Hei jokainen tekee virheitä joskus.
Ja joskus on pakkokin olla itsekäs.
Tosin mun vaikeaa lähteä kommentoimaan tätä tekstiä, kun en tiedä mistä tarkalleen kyse. :)
Mut kiitos taas kerran, kun kommentoit!
Yleensähän se on niin, että kaikista parhaiten osaa lohduttaa ne, jotka tietää miltä se suru tuntuu ja minkälaisia ajatuksia ihmisellä silloin surun hetkellä on. Nimittäin ne ajatukset tosiaan vaihtelee aika tiuhaan tahtiin.
Jep, pitäis hankkii jostain omaa aikaa.
Kiitos vielä. =) ♥♥♥
"Arina"
anira.vuodatus.net
sun kommentit on oikein hyviä. kaikki tekee virheitä, mut itselleen on joskus viel vaikeempi antaa anteeksi kuin toisille. vaikka ois vain yrittänyt kohdella itseään pikkuisen paremmin. on kans vaikea tietää, mikä määrä itsekkyyttä on sopivasti. joskus on vaikee tehdä itselle hyvin tallaamatta toisia, mutta ei sekään oo oikein...
compliqué. mut näiden kanssa on vaan elettävä. kiitos itsellesi lohdutuksesta!
Lähetä kommentti