Sunnuntai, sunnuntai on minulle vaikea päivä. Silloin tahtoisin nähdä sinut, tehdä jotain kivaa, mitä vain. Sanoin sille pojannäköiselle miehelle. Koska minä luulen, että se ymmärtää. Kuolleet isät ja niiden tyttäret. Vuosipäivät, isänpäivät ja muutaman kyyneleenkin jos ne tulevat.

Se on hämmentynyt ja hämmentää. Mutta luulen, että se voisi kestää yhden särökkään tytön. Yhden, jossa on kolhuja. Sellaisia, joita tulee, kun isät kuolevat ja kaikenlaista tapahtuu. Yhden, joka ei ole kiiltävä mutta seisoo nyt omilla jaloillaan. Ujostelee vähän, muttei hätkähdä vähästä.

Kestää senkin, jos salaatista löytyy ötököitä. Ja lupaa soittaa, jos tuntuu siltä.