Junalla
yön läpi ja silti vasta puolessavälissä. Vastassa rakas synttärtyttö. Puuro-,
skumppa- ja leivosaamiainen Bisketissä, festaribussissa lämmintä punaviiniä
lainatuista pahvimukeista. Lossimatkalla punkkeikka, vastassa valkoinen
majakka, tuulimyllyt ja pitkospuut. Mintunvihreät kaislat ja taivas, joka ei
ole taivaansininen vaan lumikvartsin ja sitten lemmikin. Polttava, pistävä, teltan
kattoon porottava aurinko. Aamuyöstä rankkasade. Aamukahvit dyyneillä tai
lossirannassa, talviturkki Perämereen. Viinipiilo kivenkolossa ja lämpimät
kaljat männynjuurella. Pauhaava meri ja kirkuvat linnut kuin sielunmaisemassa.
Savustamon suloinen setä, lohta ja lisää viiniä kalastamonrannassa. Ylväs ja
lempeä Kerttu-koira. Liftaamalla kaupunkiin. Ja se valo ja ne kaikki kauniit
laulut niin että sydämeen sattui ja silmänurkkaan kihosi kyynel, ilon ja
välillä surunkin. Oulun ja maailman ihanat tyttäret. Sellainen hetki, jonka
laittaisi pulloon ja avaisi aina kun.
2 kommenttia:
Voi Ei, olemme olleet siellä molemmat! Tai siis ei: voi ei, vaan Voi kun olisi ollut mukava nähdä ja tervehtiä ;)
Voi ei! Oltiinko? Mä kyllä tapasin vaikka kuinka monia ihmisiä, koska olin paikallisen ystäväni kanssa mutta en ehkä sit sua. Harmi!
Lähetä kommentti