maanantai 1. heinäkuuta 2013

oulu/hailuoto

Junalla yön läpi ja silti vasta puolessavälissä. Vastassa rakas synttärtyttö. Puuro-, skumppa- ja leivosaamiainen Bisketissä, festaribussissa lämmintä punaviiniä lainatuista pahvimukeista. Lossimatkalla punkkeikka, vastassa valkoinen majakka, tuulimyllyt ja pitkospuut. Mintunvihreät kaislat ja taivas, joka ei ole taivaansininen vaan lumikvartsin ja sitten lemmikin. Polttava, pistävä, teltan kattoon porottava aurinko. Aamuyöstä rankkasade. Aamukahvit dyyneillä tai lossirannassa, talviturkki Perämereen. Viinipiilo kivenkolossa ja lämpimät kaljat männynjuurella. Pauhaava meri ja kirkuvat linnut kuin sielunmaisemassa. Savustamon suloinen setä, lohta ja lisää viiniä kalastamonrannassa. Ylväs ja lempeä Kerttu-koira. Liftaamalla kaupunkiin. Ja se valo ja ne kaikki kauniit laulut niin että sydämeen sattui ja silmänurkkaan kihosi kyynel, ilon ja välillä surunkin. Oulun ja maailman ihanat tyttäret. Sellainen hetki, jonka laittaisi pulloon ja avaisi aina kun.

2 kommenttia:

Nuori Nainen kirjoitti...

Voi Ei, olemme olleet siellä molemmat! Tai siis ei: voi ei, vaan Voi kun olisi ollut mukava nähdä ja tervehtiä ;)

Riikka kirjoitti...

Voi ei! Oltiinko? Mä kyllä tapasin vaikka kuinka monia ihmisiä, koska olin paikallisen ystäväni kanssa mutta en ehkä sit sua. Harmi!