tiistai 17. marraskuuta 2009

rikkinäinen levy

Kunpa osaisin sanoa joitain uusia sanoja. Jos osaisin pukea kaiken sanoiksi, ehkä ymmärtäisin itsekin paremmin. Näkisin koko kuvan. Nyt on vain sirpaleita, palasia jotka eivät sovi oikein minnekään. Liian sumeita välähdyksiä.

Ikävää, sitä on loputtomiin. Kun olin kipeä, niin kipeä vielä etten jaksanut maata kuin sängyssä (nyt näytän kuulemma jo siltä, kuin olisin elävien kirjoissa, vaikka naurankin vielä käheästi) kaipasin jotain, joka olisi maannut siinä vieressä, silittänyt hikistä päätä ja suukottanut hellästi niskaa. Ollut siinä mutta vaatimatta mitään.

Kun makasin yksin sängyn pohjalla ja kaikki muut olivat jossain, yhdessä, ystävien kanssa, kaipasin omia ihmisiä. Sellaisia, jotka muistaisivat pyytää minuakin, silloinkin kun makaan sairaana eikä vain silloin kun satun vahingossa paikalle oikeaan aikaan.

Murehdin koko ajan lisää, mitä sitten teen ja minne sitten meen kun tämä kaikki on ohitse. Haluaisin joka paikkaan ja en minnekään. Kaikilla muilla on koti-ikävä, mutta minua pelottaa palata sinne, edes kymmeneksi päiväksi. Ja liian pian kokonaan.

Minulla on koko ajan ikävä ja koko ajan vähemmän, mitä ikävöidä.

3 kommenttia:

petra kirjoitti...

hmm tulee aina niin epävarma olo, kun joku ilmoittaa lukevansa vanhempiakin tekstejä. tuntuu, että niistä korkeintaan joka kolmas olisi oikeasti julkaisukelpoinen. mutta olen silti todella otettu, että joku jaksaa lukea niitä. taidat muuten olla parempi kommentoija kuin uskotkaan, kommenttisi piristi hurjasti. iso kiitos!

ja tämä ei sitten ole mikään kohteliaisuuden vastakohteliaisuus, mutta luin vähän tekstejäsi ja pidin niistä. jään seurailemaan.

Stinukka kirjoitti...

Kuulostaa aikamoiselta taisteluiden tantereelta tuo sinun tautisi. Onneksi on vissiin jo voiton puolella!
Eksyin syksyn aikana blogillesi, kun aloin katselemaan blogeja "Pariisi"-nimikkeellä. Osa teksteistäsi kuulostaa niin tutulta..
Tiedän tunteen mennä jouluksi kotia. Etenkin kun siihen lisätään pari huonoa joulua kaupanpäälliseksi, niin alkaa vaan ahistamaan ajatus. Tänä jouluna on sitten erilaiset suunnitelmat, kaverin kanssa vietetään joulua tod.näköisesti Helsingissä tai risteilyllä :). Joten jos alkaa tympäsee joulun taika, mukaan mahtuu :P.
Kyselen sulta myöhemmin mitä mulla pitää ottaa huomioon vaihtoa ajatellen, kunhan nyt saan sen hyväksymiskirjeen.
Kaikkea hyvää sulle sinne ja kuulumisiin!

Riikka kirjoitti...

elegie, sinun tekstit ovat kauniita, ne vanhatkin. uusissa olet enemmän ehkä, mutta rikkonaisuuksista meidät tehdään.

kiitos käynnistä, se lämmitti. ja vastakohteliaisuudesta. ja niin, ole hyvä.

ja stinukka, kiva kun tulit sinäkin. minä uhoan aina, että seuraavana jouluna en enää tule kotiin. nyt kun olisi ollut kerrankin hyvä syy olla poissa, jänistin. mutta ei meillä perinteistä joulua enää olekaan, ei melkein minkäänlaista. mutta jos sekin käy ahdistamaan, niin etsin teidät :).