Tupsutan ruusunpunaa poskille ja harjaan ripsiin uuden kerroksen hiilenmustaa maskaraa. Näytän
siltä, kuin olisin taas itkenyt päivän läpi. Niinhän olenkin. Sitä minä
päivisin teen: istun kotona itkemässä ja välillä ajelen raitiovaunuilla ympäri
kaupunkia ja itken niissäkin.
Mutta lähijunissa en ole enää kuukausiin itkenyt. Lähijunissa en ole enää kuukausiin ajanut. Ehkä siitä kaikki kiikastaakin?
Mutta lähijunissa en ole enää kuukausiin itkenyt. Lähijunissa en ole enää kuukausiin ajanut. Ehkä siitä kaikki kiikastaakin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti