tiistai 8. huhtikuuta 2014

ranskalaiset miehet ja pulisongit (törkeä runo)

Luxembourgin puiston kupeessa, kun Pariisi on pelkkää hikeä, joka liimaa pumpulimekon alaselän kaarteeseen.  Kiharatukkainen mies kuin Ranskan kuvaksi tehty pysäyttää minut. Puhuu niin kuin joka toinen mies sen kadun laidalla, kaikkien niiden katujen laidoilla kaikkina niinä hikisinä iltapäivinä. Niin kuin kaikille naisille lyhyissä mekoissa kaikilla kaduilla paljaille säärille sileille reisille ja.

Minulla on etuhampaiden välissä ruoantähteitä eikä se voi itselleen mitään. Pumpulimekko, alaselän kaarre, vastalakatut vaaleanpunaiset kynnet ja etuhampaiden välissä ruoantähteitä – niissä on kaikki.

Enkä minä, minä en voi itselleni mitään.

Kuin tekosyyksi se vie minut Vavinin kaduille. Juottaa minun pääni pyörälle vääränvärisillä viineillä, tarttuu kädestä ja juoksuttaa pois ennen kuin ehdimme saada laskun. Kuin pääni ei olisi jo pyörällä, kuin se ei jo saisi päätäni pyörälle kuin vielä tarvitsisin viiniä ja villin nuoruuden jäljittelyä.

Eikä se anna minun puhua Pariisista rakkauden kaupunkia vaan sulkee minun suuni omallaan, painaa kipeästi selkä vasten rosoista alakoulun seinää, kämmenen ylös paljaalle pakaralle, sifonkien ja pitsien alle.

Sen käsien ja minun maidonvalkoisen ihoni välissä oli vain sifonkia ja pitsiä eikä kohta enää niitäkään.

Kylpyhuoneen peilin edessä se piirtää minut pisteestä pisteeseen, minun maidonvalkoisen ihoni joka on yhtä pehmeää reisien päällä kuin lanteiden päällä. Piirtää jokaisen kohdan, josta me toisiimme sovimme. Taivuttaa minut pesualtaan päälle ja sovittaa meidät jokaisesta kohdasta yhteen.

Oikealla pylvässängyllä (tummaa puuta, purppuraiset lakanat) sen sylki on minun hikeäni, minun hikeni on sen. Ranskalaiset miehet ja pulisongit maidonvalkoisilla, vahvoilla reisillä – tiedän se on vain yksi klisee mutta niille minä olen heikko.

Porraskäytävään se saattaa minut ilman rihmankiertämää, ilman harkintaa.

7 kommenttia:

Nuori Nainen kirjoitti...

Ihanaa, tekstiä!
Ihanaa tekstiä!
Ollapa kuumassa Pariisissa, kuumissaan Pariisissa.
Vaikka klisee, taitaisi heikottaa meistä monia.

Riikka kirjoitti...

Hahaa, hullua, että joku löysi tänne heti! Tää oli haasteruno, meillä on twitterissä runobattle. Oikeasti piti julkaista vasta klo 17 tänään, mutta en ehdi töissä säätää niin panin tämän jo tänne. Täytyisi keksiä joku uusi alusta, mutta vielä en ehtinyt.

Hipsu kirjoitti...

Ensimmäinen sana mikä tuli tästä mieleen on kiima. Mahtava teksti. Hauska lukea tätä, istua samalla tässä karhun vieressä puistossa ja paleltua tuulessa.

Unknown kirjoitti...

Mun runo on kyllä nyt jotenkin ihan surkea sun juttuun verrattuna :D

Mut upea teksti! <3

Riikka kirjoitti...

Hipsu, ihana! Täällä karhun naapurissa helteeseen sulava Pariisi tuntuu kyl vähän kaukaiselta... Mutta jostain sitä lämpöä on keksittävä.

Daniela, eikä ollut surkea! Ens viikolla uusiks.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvä.

- m

Unknown kirjoitti...

As reported by Stanford Medical, It is in fact the SINGLE reason this country's women live 10 years more and weigh an average of 19 kilos lighter than we do.

(Just so you know, it is not about genetics or some secret diet and really, EVERYTHING to do with "how" they eat.)

P.S, What I said is "HOW", and not "WHAT"...

TAP on this link to uncover if this little quiz can help you discover your real weight loss possibility