maanantai 13. helmikuuta 2012

kai se menee ohi

Tai niin. Rakastaisinhan minä, vaikka maailman ääreen asti. Riittäisihän minulla. Mutta pelkään, että kohta olen vain yksinäinen, säälittävä tyttö, joka kerjää ropoja tai nuolee murusia lattialta kun muutakaan ei saa. Ja se toinen menee ehjään kotiin, sen vaimon luo, saman patjan päälle tiedättehän.

Ei kommentteja: